LANAJUOVAN NIITTO
LANAJUOVAN VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN, osa 2 (Lanajuovan niitto) 2025
Melontaseura Melamajavat järjestää monipuolista melontatoimintaa Kokemäenjoen suiston alueella. Seuran melontavaja sijaitsee suistoalueella Hevosluodossa. Sieltä lähtevät liikkeelle joen turvallisille melontareiteille niin kilpamelojat, juniorit, retkimelojat kuin yleisökin. Viime vuosina seuralla on ollut jäsenten käytössä myös merimelontatukikohta Kappelinluodolla, lähellä Reposaarta. Kokemäenjoki sivuhaaroineen on kuitenkin se yleisötoimintaan sopiva matalankynnyksen melontapaikka.
Maankohoaminen muokkaa Kokemäenjoen suistoa voimakkaasti ja sen vaikutuksesta suiston maisema ja virkistyskäytön edellytykset muuttuvat näkyvästi jo yhden sukupolven aikana. Melonnan kannalta merkittävin muutos on tapahtunut kapeaksi käyneellä Lanajuovalla, joka on viime vuosina kasvanut kesäisin lähes umpeen. Melominen juovalla on ollut varsinkin loppukesällä hankalaa. Umpeen kasvaminen haittaa myös Lanajuovan varren mökkiläisten ja ainoan vakituisen asukkaan elämää.
Melamajavat päättivät puuttua asian tilaan. Mahdollisuus saada merkittävää taloudellista tukea maiseman ja vesistö hoitoon oli ratkaisevaa. Jätimme rahoitushakemuksen Leader Karhuseudulle kevättalvella 2025 tuen saamiseksi EU:n maaseuturahastolta Lanajuovan vesikasvuston poistamiseen niittämällä. Myönteinen rahoituspäätös saatiin jo hyvissä ajoin ennen melontakauden alkua 6.5. juuri sille summalle, jota olimme hakeneetkin! Saatoimme ryhtyä käytännön valmisteluihin Lanajuovan virkistyskäytön kehittäminen, osa 2-hankkeen käynnistämiseksi. Hankkeen osassa 1 toteutettiin jo kevään aikana kaksi melontalaituria taukopaikkoineen Lanajuovalle ja Fäärtinjuovalle.
Lanajuovan virkistyskäytön kehittämishankkeen 2. osassa oli useita tavoitteita: Lanajuovan veden laadun parantaminen poistamalla ravinteita vedestä, Porin kansalliseen kaupunkipuis-toon kuuluvan suistomaiseman hoito sekä virkistyskäytön edellytysten ja erityisesti melontamahdollisuuksien parantaminen Lanajuovalla. Näihin tavoitteisiin oli tarkoitus päästä toteuttamalla vesikasvien poisto niittämällä Lanajuopa kahteen kertaan kesän 2025 aikana. Niittoalueen ulkopuolelle jäi juovan kaupungin puoleinen pää, joka ei kuulu Leader -tukialueeseen.
kokonaan. Niittoalueen pituus oli reilu 2km ja pinta-ala n.6 ha.
Niitetty alue merkitty sinisellä.
Hanketta valmisteltiin kevättalven aikana hakemalla tarvittavia lupia ja suostumuksia, perehtymällä vesikasvien niittoon, etsimällä sopivia niittourakoitsijoita ja sijoituspaikkaa niittojätteelle sekä tiedottamalla jokisuiston mökkiläisiä ja muita toimijoita. Niittoyrittäjäksi valikoitui paikallinen Karhuruoppaus Oy uudella Truxor amfibioniittokoneellaan. Vastaavia laitteita on harvassa, mutta myös paikallisuutta pidettiin tärkeänä valintaperusteena osaamisen luomiseksi Porin seudulle. Niittojätettä yritettiin tarjota läheisille maanviljelijöille maanparannusaineeksi, mutta kukaan ei tarttunut tarjoukseen rikkakasvien pelossa. Onneksi löysimme Kumeko Recycling Oy:n, joka kuljetti jätteen kuivattavaksi tai kompostoitavaksi.
Ensimmäinen niittokerta toteutettiin niittoluvan mukaisesti kesä-heinäkuun vaihteessa ja se kesti neljä päivää 30.6.–3.7. Viideskin niittopäivä olisi ollut tarpeellinen, mutta sitä ei ollut osattu ennakkoon budjetoida. Vesialueen pääkasvit ovat järviruoko, korte, ulpukka, osmankäämi ja isosorsimo (haitallinen vieraslaji). Työssä itse niitto kävi nopeasti. Suurempi työ oli urakkaan kuulunut niittojätteen keruu joesta ennakkoon sovituille läjityspaikoille Kvistiluodon puoleiselle rannalle. Läjityspaikoilta kasvijäte kuljetettiin välittömästi pois. Melamajavat tekivät lopuksi jälkiharavointia talkoilla joesta ja läjityspaikoilta. Jo ensimmäisen niittokerran jälkeen vesi alkoi virrata taas Lanajuovassa ja melominen oli mukavaa!
niittämässä Jarkko Ylikulju Karhuruoppaus Oy:stä.
Heinä- ja elokuun aikana kasvustoa alkoi muodostua uudelleen niitetyille alueille – mutta huomattavasti vähemmän kuin alkukesästä. Syyskuun alussa 8.–10.9. oli vuorossa toinen niittokerta, johon oli käytettävissä enää kolme työpäivää – tälläkin kerralla yksi päivä enemmän olisi ollut paikallaan. Kolmessakin päivässä tehtiin kuitenkin hyvää jälkeä! Uuden kasvuston ohella joesta nousi myös ensimmäisellä kerralla niitettyjen kasvien juuristoa, mikä toivottavasti parantaa niittotyön lopputulosta. Toisella kerralla kaikki kävi vielä ensimmäistä kertaa sujuvammin. Urakoitsija oli ehtinyt kesän mittaan kehittämään menetelmiään erityisesti niittojätteen keruun osalta. Pienet talkoot olivat lopuksi tarpeen vielä toisellakin kerralla.
jonkin verran palannut heinäkuun alussa niitetylle alueelle.
Toisen niittokerran jälkeen Lanajuopa tuntui todella aukeavan ja vaikutti huomattavasti aiempaa leveämmältä. Uusien laitureiden rakentaminen ja melontaväylän avaaminen vaikutti jo tänä kesänä Lanajuovan melontakäytön virkistymiseen. Nuotiopaikoilla on paistettu monet letut ja makkarat ja juotu taukokahvit. Melontareitiksi on useimmissa yleisömelonnoissa ja monilla Melamajavien jäsenten omilla retkillä valittu juuri Lanajuopa parantuneiden melonta-olosuhteiden vuoksi.
Vasta ensi kesänä pääsemme kuitenkin näkemään toteutetun niittotyön pysyvämmät tulokset. Pysähtyykö jokiuoman umpeen kasvaminen? Saammeko meloa ainakin muutamia vuosia vapaana virtaavalla Lanajuovalla? Paraniko veden laatu? Voittiko suistomaisema? Ovatko Lanajuovan asukkaat ja mökkiläiset tyytyväisiä?
Kuvat ja teksti Liisa Nummelin
